sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Vihaa lietsova presidenttiehdokas

Luin puheen, jonka Laura Huhtasaari piti tultuaan valituksi perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi. Puhe rakentuu yksinkertaisen vastakkainasettelun varaan. Yhtäältä on me suomalaiset, toisaalta on muut. Suomalaiset hyvä, muut paha.
 
Tämä ei tietenkään ole uutta populistisessa ja vastakkainasetteluja myös ohjelmateksteissään korostavassa puolueessa. Uutta ei ole myöskään asioiden kääntäminen nurinniskoin. Voi olla osin totta, että suomalaiset ovat huolissaan sananvapaudesta, kuten Huhtasaari sanoo, mutta aivan päinvastaisesta syystä kuin Huhtasaari väittää. 

Huhtasaaren mukaan suomalaisilta on viety oikeus puhua. Todenmukaisempaa olisi sanoa, että sananvapaus on niin laajaa, että kaikenlainen rasistinen ölinäkin on aiempaa hyväksytympää. Erityisesti sen takia, että perussuomalaiset ovat olleet siihen kannustamassa ja sitä puolustamassa.

Uutta Huhtasaaren puheessa on ehkä se, että hän näyttää presidentivaalikampanjassaan olevan tekemässä hyvin systemaattisesti sitä, mitä perussuomalaiset ovat aiemmin tehneet hieman epäjärjestelmällisemmän oloisesti silloin tällöin, siellä täällä. Jokainen on oksennellut omiaan, ja johto on harjannut myötäkarvaan.

Yleistäminen, mustavalkoisuus, uhkakuvapuhe, omien totuuksien puhdasotsainen julistaminen, suoranaiset valheet, asioiden säälimätön kääntäminen päälaelleen ja niin edelleen. Siinä Huhtasaaren kampajan kielen ja retoriikan keinot. Muutama esimerkki:


Pariisin ilmastosopimuksen EU-sovellutus on Suomelle katastrofaalinen. Sopimuksessa ei sanallakaan mainita mitä sopimus maksaa tavalliselle ihmiselle. Palkalla ei tule toimeen. Ajaudutaan enenevässä määrin yhteiskunnan tukiluukulle.

 > Oma EU-vastustus naamioidaan tavallisen ihmisen puolustamiseksi. Esitetään väistämättömänä se, että iIlmastonmuutoksen hillitseminen ajaa tavalliset ihmiset yhteiskunnan tukiluukulle.


EU on vienyt meiltä rajavalvonnan ja oman valuutan. Kaiken huipuksi olemme iso nettomaksaja, joka kantaa muiden euromaiden taloussotkuja hartioillaan.

> Suomi ollut myös nettosaaja. Tätä nykyä käytännössä kaikki vauraat EU-maat ovat ns. nettomaksajia eikä Suomi ole isompien nettomaksajien joukossa. Suomen EU-maksu esim. 2015 oli 0,23 prosenttia bruttokansantuolosta (Ilta-Sanomat 16.8.2016 valtiovarainministeriötä lainaten).

Haluan turvallisen Suomen takaisin. 

> Esitetään oma halu ja sen kohde. Esitetään oletus, että Suomi ei ole enää turvallinen. Todellisuudessa Suomi on maailman turvallisimpia maita.


Haluan päätösvallan takaisin Brysselistä.

> Halusta ks. edellä. Päätösvallan? Ikään kuin kaikki päätösvalta olisi viety Brysseliin. Kansanedustajana Huhtasaari tietää, että valtaosa päätösvallasta on edelleen eduskunnassa (mikä näkyy hyvin vaikkapa sote-keskustelussa) ja ulkopolitiikan osalta myös presidentillä.

Jos rajavalvontaa ei ole rajoilla, valvonta lisääntyy rajojen sisällä. Pariisissa on konepistoolimies metroasemalla, Helsingin Kampissakin heitä on jo nähty. Kun esteitä ei ole valtion rajoilla, esteet siirtyvät ostoskeskusten, kirkkojen, koulujen ja lopulta kotiemme eteen.

> Jos-virkkeessä esitetään epämääräinen mahdollisuus ja sen seuraus. Missä on sanottu, että rajoilla ei olisi rajavalvontaa? Vastuuton uhkakuvien maalailu yksittäisten esimerkkien (tilanteita ei täsmennetä) perusteella: konkreettinen puhe konepistoolimiehistä tuottaa kuvaa todellisuudesta, jossa meillä on syytä pelätä arkisissa tilanteissa. Myös koti on uhattuna. Mielipide ilmaistaan ikään kuin faktana (myös tulevaisuuden tietäminen).

Luommeko me turvallisuutta, jos luovumme pala palalta itsenäisyydestämme?
Millä tavoin kymmenien tuhansien tuntemattomien henkilöiden maahan päästäminen edistää maamme puolustusta?
Millä tavoin vaatimukset kritiikin vaientamisesta auttavat poliittisen järjestelmämme toimivuutta?
Millä tavoin, ja millä perusteella muka siirtolaisvirroista aiheutuneet valtavat kustannukset eivät olisi tavallisten suomalaisten lompakoista pois?
> Populistiselle puheelle tyypillistä omatekoisten merkitysten luonnollistamista kysymysten muodossa. Luodaan oletuksia: luovumme itsenäisyydestämme; päästämme maahan kymmeniä tuhansia tuntemattomia henkilöitä, mikä heikentää maamme puolustusta; rasistinen vihapuhe onkin kritiikkiä; on siirtolaisvirtoja ja on tavallisia suomalaisia, ja siirtolaiset vievät rahat tavallisten suomalaisten lompakoista.

Ja niin edelleen. Vastenmielistä, demokratiaa ja totuuteen pyrkimistä hyljeksivää puhetta.


Ja mitä tällä kampanjalla tehdään? Lietsotaan kiihkoisänmaallisuutta (joka oikeasti ei ole minkäänlaista isänmaallisuutta) ja siinä samalla säälimätöntä vierasvihaa, ihmisvihaa. 

Vielä pari esimerkkiä:

Haluan haastaa maamme nykyisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan.

> Haastamisesta puhuminen on hämäystä. Tässä ja aiemmin sanotun perusteella kyse on politiikan tiukentamisesta, sen saman tiukennetun politiikan, jota perussuomalaiset on itse ollut tiukentamassa Juha Sipilän hallituksessa. Käytännössä tiukennukset nykyiseen tiukkaan politiikkaan tarkoittaisivat rajat kiinni -tyyppistä ratkaisua.


Suomi takaisin!

> Kampajan slogaanin tarkoitusta ei ole avattu kyselijöille. Kaiken tässä puheessa ja aiemmissa viesteissä esitetyn perusteella kyse on tästä: Vieraat (EU, maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat, muslimit jne.) ovat ottaneet vallan Suomessa, vieneet Suomen. Huhtasaari kannattajineen haluaa takaisin puhtaan yksikulttuurisen Suomen. Sellaisen Suomen, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan. Tai on: rasistien märissä unissa.

 

Ei kommentteja: